Kestävän kehityksen tila- ja tulevaisuus -lähetys 2020

Katso lähetys tästä linkistä: mediaserver.fi/live/vnk tai valtioneuvoston youtube-kanavalta

Tervetuloa seuraamaan vuoden 2020 Kestävän kehityksen tila- ja tulevaisuus lähetystä 3.6.2020 klo 13.00-15.00. Lähetystä pääset seuraamaan ylläolevista linkeistä.

Tilaisuudessa julkaistaan Suomen Agenda2030 maaraportti, jossa kerrotaan, miten Suomi on edistynyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, sekä Agenda2030 toimeenpanossa viimeisen neljän vuoden aikana.

Suomi raportoi YK:lle ensimmäisen kerran Agenda2030 toimeenpanosta jo vuonna 2016 ja nyt on aika päivittää tiedot uudelle vuosikymmenelle.

Kestävän kehityksen tila- ja tulevaisuus paneutuu niin raportin sisältöihin - missä mennään tavoitteiden osalta, kuin siihen, miten erilaiset toimijat, kuten kaupungit edistävät kestäävää kehitystä. Nimensä mukaisesti myös kestävän kehityksen tulevaisuutta ei ole unohdettu. Se on vuonna 2020 entistäkin tärkeämpää!

Tilaisuuden juontaa Annika Damström.

Ohjelma
Suomen Agenda2030 maaraportin julkistus
klo 13.00

Krista Mikkonen
Ilmasto- ja ympäristöministeri, Kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja

Lataa raportti tästä

Kestävän kehityksen tila Suomessa ja globaalisti
klo. 13.10

Huom. aiemmin ilmoitetusta poiketen ministerit Skinnari ja Mikkonen joutuivat perumaan osallistumisensa hallituksen neuvotteluiden vuoksi. Skinnarin korvaa ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johtaja Satu Santala, ja Mikkosen valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Missä Suomi menee kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteiden toimeenpanossa? Entä mikä on kestävän kehityksen tila globaalisti? Suomen toisen vapaaehtoisen Agenda2030 maaraportin tuloksia pureskelemassa Kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, sekä Fingo ry:n kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.

Kaupungit Agenda2030 keskiössä
klo. 13.35

Noin kaksi kolmasosaa kestävän kehityksen tavoitteista toimeenpannaan paikallistasolla. Erityisesti kuntien tarjoamat peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus ja kunnallisinfrastruktuurilla on suuri vaikutus siihen, miten hyvin Agenda2030 tavoitteet etenevät. Kunnat ja kapungit voivat raportoida edistymisestään YK:lle samaan tapaan kuin maat. Suomalaisista kaupungeista Helsinki, Espoo ja Turku ovat tarttuneet tähän haasteeseen. Työstään Agenda2030 toimeenpanosta kertomassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Ketään ei jätetä - miten periaate toteutuu Suomessa?
klo. 13.55

Agenda2030 kantavana periaatteena on, ettei kukaan saa jäädä kehityksestä jälkeen vaan päin vastoin, kauimpana kehityksestä oleville tulee antaa muita suurempi painoarvo kehitystä arvioidessa. Periaate on tärkeä niin Suomen globaalin vastuun kannon osalta, kuin kotimaan politiikassakin. Tämä niin kutsuttu "Leaving no-one behind" -periaate ohjaakin Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Mutta miten Suomi pärjää periaatteen toteutumisen kanssa kotimaassa? Aiheesta keskustelemassa oikeusministeriön erityisasiantuntija Panu Artemjeff, Suomen somaliliiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jama ja ja Suomen punaisen ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Kohtaako tiede nuorten utopiat?
klo. 14.15

Kestävän kehityksen toimikunnalla on kaksi neuvoa-antavaa ryhmää; Nuorten Agenda2030 -ryhmä, ja Kestävyyspaneeli. Nuorten ryhmä on kevään aikana hahmotellut näkemystään utopiayhteiskunnasta vuonna 2030 ja Kestävyyspaneeli puolestaan on analysoinut kuusi muutospolkua kestävään tulevaisuuteen Suomelle. Menevätkö nuorten utopiat tieteen kanssa samaan suuntaan? Ryhmien puheenjohtajat Laura Hilden ja Eeva Furman ottavat mittaa toisistaan.

Kuinka murramme kestävyysmurroksen?
klo 14.25

Vastaa Mentimeter kysymykseet: Nimeä yhdellä sanalle keskeinen haaste Suomelle seuraavalle kymmenelle vuodelle Agenda2030 saavuttamiseksi
Osoite: Menti.com ja koodi: 53 42 30

Agenda2030 tavoitteiden tulisi olla täytettynä vuoteen 2030 mennessä. Millä työkaluilla Suomi ja maailma ylittävät edessä olevan kestävyysmurroksen saavuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteet? Innovaatioita, politiikkaa ja yritysten roolia avaamassa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara, RKP:n kansanedustaja ja Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand ja OP-ryhmän brändi- ja yritysvastuun johtaja Kati Ihamäki.

- | 1591176473

Tuleeko tallenne 3.6. päivän tilaisuudesta?

Riina Pursiainen, VNK | 1591176504

Kyllä tulee tallenne!

Erja | 1591178412

Auringonkukkia katsellen

Ei toimi | 1591178915

Täältä näkee oikeaa lähetystä:
https://www.youtube.com/watch?v=JDwRXbpS9R0

Riina Pursiainen, VNK | 1591178916

Näkyykö nyt?

Riina Pursiainen, VNK | 1591178950

Voitte seurata lähetystä myös youtube-kanavalla https://www.youtube.com/watch?v=JDwRXbpS9R0

vain youtube toimii | 1591179081

Ensimmäinen linkki ei valtion koneella toimi:
"Sisällön tietosuojakäytännön estämä
Tapahtui virhe oltaessa yhteydessä osoitteeseen www.youtube-nocookie.com.
Firefox esti tämän sivun latautumisen tässä yhteydessä, koska sivun sisällön tietosuojakäytäntö kieltää sen."
ja Chromella "www.youtube-nocookie.com kieltäytyi muodostamasta yhteyttä".

Riina Pursiainen, VNK | 1591179140

saatat olla oikeassa, palomuurimme saattavat estää tämän katsomisen. Siirtykää Youtube-linkin kautta seuraamaan :)

Riina Pursiainen, VNK | 1591179143

saatat olla oikeassa, palomuurimme saattavat estää tämän katsomisen. Siirtykää Youtube-linkin kautta seuraamaan :)

Liisa Ketolainen, NJKL | 1591179272

Kumpikaan linkki ei valitettavasti toimi itselläni.

Yritä Liisa päästä youtubeen vaikkapa Chrome-selaimella. Youtben käyttö on sallittua, vaikka aluksi tulisikin valtorin ohje olla käyttämättä.

kuva äänestä jäljessä | 1591179467

Lähetyspäässä ei taida voida korjata sitä, että kuva on sekunteja ääntä perässä? youtubessa ainakin.

kiitos tiedosta. tarkistetaan.

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591179659

Hyvä, että valtiosihteeri Terhi Lehtonen otti jo ensimmäisessä puheenvuorossa esiin Suomen negatiiviset vaikutukset ulkomaille. Niissä Suomella on paljon tehtävää, niin niiden seurannassa että vähentämisessä. Kuten myös Polku2030-selvityksessä on tuloksena.

z | 1591180142

Hyvin osastopäällikkö Satu Santala mainitsi suomalaisten vaikutuksista vesivastuun globaalin ulottuvuuteen. Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa!

Tulevaisuuden Ratkaisuja | 1591180414

Olen iloinen teemasta - haluaisin kuulla miksi maaseutua jälleen syyllistetään päästöistä? Sektori on ainoa joka sitoo hiiltä maaperään pelkkien päästöjen sijaan. Biotalous on ratkaisu, eikä ongelma. Jos esimerkiksi ruoantuotantoa siirrettäisikin ulkomaille, nimenomaan monien maiden vedenpuute aiheuttaa globaalisti enemmän vahinkoa kuin Suomalaisen ruoan tuotanto, joka on monella tapaa erittäin ympäristöystävällistä ja pitää yllä ja edistää monimuotoisuutta monia uhanalaisia perinnebiotooppeja ylläpitämällä.

Riina Pursiainen, VNK | 1591180517

Youtubessa toimii nyt myös chat jossa voi komentoida

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591180757

Laitan muutaman poiminnan järjestöjen arvioinnin osuudesta tässä ensimmäinen: SDG1 – EI KÖYHYYTTÄ. Suomi ei täytä velvollisuuttaan köyhyyden globaalista vähentämisestä. Suomi leikkasi 2015–2019 noin 40 prosenttia kehitysrahoituksestaan – myös kansalaisjärjestöiltä, vaikka ne tavoittavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Suomi ei maksa 0,2 prosenttia BKTL:sta vähiten kehittyneille maille (2019 luku oli 0,15) ja antaa humanitaarista apua 30 prosenttia vähemmän kuin 2014. Suomen tulee tukea kehitysyhteistyöllä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia; ohjata vähintään 0,2 prosenttia BKTL:sta kaikkein köyhimmille maille ja nostaa humanitaarisen avun määrää.

Riikka | 1591180760

Hei,
onko tämä kuntien työhön keskittyvä video jossakin YouTubessa saatavilla?

Riina Pursiainen, VNK | 1591180803

Kaikki videot tallentuvat youtubeen omiksi videoiski.

ez | 1591181053

Suomen maaraportin sivulla 138 kerrotaan, että "In recent years, Finland has successfully advanced anti-corruption measures, such as increasing awareness at the national level, and leading an anti-corruption campaign." Kuten valtiosihteeri Terhi Lehtonen mainitsi aiemmin, niin euron voi käyttää vain kerran. Missä mennään Suomessa kansallisen korruption vastaisen strategian edistämisessä? Ja miten tätä huomioidaan kaupunkien toiminnassa?

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591181236

Tässä toinen poiminto järjestöjen arvioinnista. SDG 4 – HYVÄ KOULUTUS. Suomen haasteena on, että kehitysyhteistyön koulutuspainotuksesta huolimatta monitoimijayhteistyö ei toimi, ja vuoropuhelusta huolimatta toimijat toimivat omissa siiloissaan. Suomi vie innokkaasti osaamistaan maailmalle ja haluaa vahvistaa koulutusviennin ja kehitysyhteistyön suhdetta. Tämä suhde ei kuitenkaan ole selkeä, sen painotuksia ja lähtökohtia tulisi kirkastaa. Koulutusvientikeskusteluun kaivataan eettisiä pelisääntöjä.

Pexi | 1591181359

Saisiko konkreettisia toimenpiteitä Kestävän kehityksen saavuttamiseksi?

Sustainable Santa | 1591181564

Millä tavoin Suomalainen Joulukulttuuri voi olla edistämässä kestävää kehitystä yhdessä Unesco-professoreiden ja Unesco-koulujen sekä Unescon maailmanperintökasvatuksen viitekehyksessä AGENDA2030-tavoitteiden saavuttamisessa?

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591181830

Kolmas poiminto järjestöjen arvioinnista: SDG 5 – SUKUPUOLTEN TASA-ARVO. Suomen haasteena on, että kehitysyhteistyövarojen rajujen leikkausten myötä väheni naisten ja tyttöjen oikeuksien painopisteen rahoitus yli 40 prosentilla. Painopisteen tavoitteet ja vaikutus ovat jääneet epäselväksi, eikä sukupuolten tasa-arvon läpileikkaavuus kehityspolitiikassa ole toteutunut luvatusti. Suomen tulee kasvattaa kehitysyhteistyövaroja, jotta naisten oikeuksia voidaan riittävästi edistää globaalisti ja varmistaa, että 85 prosenttia uusista hankkeista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa merkittävänä osa- tai päätavoitteena.

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591182073

Neljäs poiminto järjestöjen arvioinnista: SDG7 – EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että Suomi ajaa kestävää ja vastuullista energianpolitiikkaa myös kansainvälisesti ja EU-tasolla. Kehitysyhteistyössä tulee varmistaa, ettei tukia suuntaudu kestämättömille energiahankkeille.

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591182264

Viides poiminto järjestöjen arvioinnista: SDG8 – IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA. Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kunnianhimoisemmin myös globaalisti. Erityisesti kehitysyhteistyövaroin tuettavan yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja syntyvien työpaikkojen ihmisarvoisuutta tulisi arvioida selkeillä kriteereillä.

Kia | 1591182464

Mikä olisi (kaupunki)projekti, jossa yhdistyisi mahdollisimman monta YK:n kestävän kehityksen tavoitetta?

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591183408

Kuudes poiminto järejstöjen arvioinnista: SDG10 – ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN. Hallitusohjelma tiedostaa kansainvälisen järjestelmän eriarvoisuuden, tarpeen vahvistaa kehittyvien maiden asemaa ja verojen merkityksen kestävän kehityksen rahoituksessa. Ohjelma ei kuitenkaan selkeästi kirjaa, että Suomi pyrkisi aktiivisesti vahvistamaan erityisesti YK:n roolia kansainvälisten verokäytäntöjen sopimisessa ja verovälttelyn torjumisessa. Suomen tulee vahvistaa kauppa-, vero- ja kehityspolitiikalla monenkeskisten järjestelmien oikeudenmukaisuutta.

LeenaM | 1591183410

Yhdyn nuorten utopioihin.Toivottavasti me vanhemmat sisäistämme nuorille perinnöksi jättämämme maailman niin että on toivoa.Ei sanoja vaan tekoja

Annis | 1591183695

Tärkeä tehtävä on myös tulevaisuus ahdistuksen lieventäminen. Täytyy luoda uskoa siihen, että tiedoillamme ja taidoillamme pystymme parantamaan tulevaisuutta kestävämpään suuntaan.

Riina Pursiainen, VNK | 1591183697

Vastaa Mentimeter kysymykseen: Nimeä yhdellä sanalle keskeinen haaste Suomelle seuraavalle kymmenelle vuodelle Agenda2030 saavuttamiseksi
Osoite: Menti.com ja koodi: 53 42 30

LYKE-verkosto | 1591183832

Keskeinen haaste: saada opetus ja kasvatus priorisoimaan ekologinen kestävyys, tai edes kiinnittämään siihen yhtä paljon huomiota kuin sosiaaliseen kestävyyteen.

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591183885

Seitsemäs poiminto järjestöjen arvioinnista: SDG13 – ILMASTOTEKOJA. Ilmastorahoituksen osalta Suomella on paljon parannettavaa. Rahoituksen kohdentamisesta puuttuvat selkeät kriteerit ja avoimuus. Suomen oikeudenmukainen osuus Pariisin sopimuksessa sovitusta 100 miljardin sitoumuksesta ilmastorahoitukseen olisi vähintään 200 miljoonaa vuodessa, mutta viime vuosina ilmastorahoituksemme on ollut alle puolet summasta.

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591183977

Kahdeksas poiminto järjestöjen arvioinnista: SDG16 – RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA. Suomen tulee lopettaa ase- ja sotatarvikevienti sotaa käyviin maihin sekä leikata sotilasmenoista ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi ja suunnata varat sekä kansallisesti että kansainvälisesti kaikkein köyhimmille ja köyhimpiin maihin.

Eija | 1591184013

Luonnon tila ja kantokyky on noussut paljon esiin, samoin kaupungit, sosiaalinen kestävyys jne. Ei vielä sanaakaan alkuperäiskansojen (Suomessa Lappi) oikeuksista ja mahdollisuuksista kestävään tulevaisuuteen.

Riina Pursiainen, VNK | 1591184147

Kiitos Eija huomiosta! Rapostissa Saamelaiskäräjillä on ollut sanansa sanottavana ja heidän analyysinsä tilanteesta löytää raportista alkaen sivulla 86.

Outi Hakkarainen, Fingo ry | 1591184334

Tässä yhdeksäs ja viimeinen poiminto järjestöjen arvioinnista: SDG17 – YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS. Suomen haasteena on, että olemme sitoutuneet kanavoimaan 0,7 prosenttia bktl:sta kehitysyhteistyöhön jo 50 vuotta sitten, mutta tavoitteeseen on päästy vain kerran. Kehitysrahoituksen leikkausten seurauksena Suomen kumppanuuksien määrä kansainvälisesti on kaventunut, pieniä kumppanuuksia on kadonnut ja erityisesti vapaaehtoistoiminta on kärsinyt. Suomi on kuitenkin onnistunut kehitysyhteistyössään sitoutumaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti kumppanimaihinsa. Suomi on myös vahvasti sitoutunut sääntöpohjaiseen toimintaan ja panostanut kansainvälisesti erityisesti verojärjestelmien kehittämiseen.

LÄHETÄ VIESTI

Nimimerkki:

Facebook Twitter Whatsapp

TALLENTEET