Tom / Järjestäjä | 1633674316

Alpo, ikävä kuulla, että yhteyksien kanssa on ongelmia. Vaikuttaa siltä, että ongelma on siellä päässä, koska yleisesti vaikuttaa toimivan moitteettomasti. Tilaisuudesta tulee tälle sivulle tallenne heti tilaisuuden jälkeen. Sieltä pääset katsomaan ne kohdat, jotka mahdollisesti jäävät näkemättä.

Riitta | 1633674459

Kavoitus on mielestäni sellainen asia, jonka kieleen ja esitystapaan pitäisi erityisesti paneutua. Tarvitaan ensin selväkieltä ja sitten selkokieltä.

Alpo | 1633674495

Vika ei ole selainten päivityksissä, ne ovat ajan tasalla. (en palaa enää tähän asiaan, vaan palaan aina linjoille uudelleen).
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto voitti aluehallintovirastojen välisen selkeän kielen koulutukseen osallistumisen kisan. Pohjois-Suomen avilaiset odottavat luvatua palkintoa saavutuksestaan. :)

Aino Piehl | 1633674522

Aivan! Kaikilla on tarve vähintään selkeälle kielelle tarve, ellei ole kyse omasta erikoisalasta. Kun pohjateksti on selkeää kieltä, sen aiheesta on helpompi viestiä myös selkokielellä.

Riitta | 1633674576

Pieni katsaus kaavoitusaineistoihin paljastaa, kuinka selkeän ja ymmärrettävän kielen vaatimus toteutuu tällä hetkellä. Kaavoitus kuitenkin koskee meitä kaikkia.

Riitta | 1633674986

Hyvä, että lisätään selkokieltä. Kuitenkaan puhetta ei kannata siirtää vain erityisryhmiin, sillä kaikille suunnatussa kielessä on vielä valtavasti työsarkaa.

Aslak Rantakokko Suomen Vanhempainliitto | 1633674990

Kiitos Johanna, erinomainen huomio. Todellakin viestinnän lähtökohta lienee, että ensin mietitään, onko organisaation sisäinen viestintä kunnossa ja sen jälkeen mietitään ulkoista viestintää :-)

Kaisa Kuhmonen | 1633675118

Vinkkejä selkeiden tekstien kirjoittamiseen saa esim. Hyvin suunniteltu, puoliksi kirjoitettu -oppaasta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162113. Sopii kaikille julkishallinnon kirjoittajille. :)

Ulla Tiililä | 1633675259

Hieno paneelikeskustelu! Tiina Antila-Lehtosen puheenvuoro erityisen tärkeä. Kun tehdään kielipoliittisia toimenpiteitä, ohjelmia ja strategioita, puhutaan usein vain kielen käyttöaloista. Tiinan puheenvuoro osoitti mainiosti, kuinka kielen laatua koskevia kysymyksiä ei voi erottaa käyttöaloista. Se osoitti myös sen, että kielipolitiikassa on todellakin useita alueita, ei vain yksi eli kielen käyttöala. Kielipolitiikan osa-alueet ovat käyttöalan lisäksi siis kielenhuolto, kielen opetuksen suunnittelu ja kieliteknologia. Nämä kaikki tulisi aina muistaa, kun tehdään kielipolitiikkaa tai puhutaan siitä.

Liisa Raevaara | 1633675373

On selvää, että kielenkäytön selkeyttämiseen tarvitaan resursseja, kouluttautumista, työn käytänteiden kehittämistä ja kielen asiantuntijoita hallintoon. Mutta panostukset kieleen tuottavat puolestaan säästöjä, kun työ tehostuu, asiakaspalvelu ja mahdollisuudet osallistua paranevat. Kiitos Tiina Antila-Lehtoselle tärkeästä huomiosta, miten selkeä kieli esimerkiksi tuo säästöjä, kun ei tarvita kääntämistä.

Koululaisen vanhempi | 1633675663

Erittäin hyvä kommentti Tiinalta siitä, että aina ei välttämättä tarvitse kääntää kaikkea, jos perusteksti on selkeä tai jopa selkokieltä, ja ydinviesti on selvästi esitetty. Koulujen Wilma-viestit perustuvat usein kaupungin tiedotteeseen, jossa on paljon vanhemmalle epäolennaista tietoa ja teksti ei ole ymmärrettävää. Karsi, nosta olennainen esiin. Tästä hyötyvät kaikki, myös äidinkieliset puhujat.

Riitta Suominen | 1633675680

Asukastilaisuuksien kynnystä on mataloitettu, mikä on hyvä asia. Verkkotilaisuudet ovat oiva lisä lähitapahtumiin. On hyvä miettiä, millä tavoilla esimerkiksi kaavoituksesta puhutaan. Vaihtelua esitystapoihin.

Riitta Suominen | 1633675839

Olen samaa mieltä kuin "Koululaisen vanhempi". Kun viestit ovat selväkieltä, usein selkokääntämistä ei tarvitakaan.

Ulla Tiililä | 1633675869

Täsmennys vielä : Ihmisille pitää olla mahdollisuus kommunikoida tavalla, johon hän ylipäänsä pystyy. Esimerkiksi etuuksien hakeminen ei moneltakaan onnistu ilman mahdollisuutta henkilökohtaiseen kontaktiin. Etuuksien alikäyttö on tutkitusti suurempi ongelma kuin niiden väärinkäyttö. Tämän syynä ovat juuri hankala ja nöyryyttäväksi koettu asiointi: nämä ovat kaikki kielen ja kommunikaation kysymyksiä.

Liisa Raevaara | 1633676232

Kiitos Johanna Nurmelle tärkeän asian esiin nostamisesta. Ihmisillä on oikeus ymmärtää ja myös tulla ymmärretyksi. Tätä ajatusta pitäisi korostaa sähköisten palvelujen kehittämisessä. Jos palvelun käytössä on ongelmia, ne eivät johdu (vain) palvelun käyttäjien puutteellisista digitaidoista. Kyse on vuorovaikutuksen ongelmista, ja niiden syytä pitää etsi myös, tai oikeastaan ennen kaikkea palvelun käytettävyydestä.

Laura Rahka | 1633676274

Ulla, jos viittaat Kelan etuuksiin ja palveluihin, asia ei ehkä ole ihan noin yksioikoinen. Kyse ei ole pelkästään asioinnin kanavista vaan etuuksien monimutkaisuudesta ja hakemiseen liittyvistä käytännöistä, mutta myös ihmisten käsityksistä ja ennakkoluuloista. Esim. suullinen hakeminen on mahdollista, jos muilla tavoilla hakeminen ei onnistu. Täällä on hyvä blogi juuri tästä aiheesta: https://elamassa.fi/anniina-lapinkaski/sinulla-voi-olla-oikeuksia-joista-et-tieda/

Marja Hämäläinen-Herjo | 1633676475

Liisan kommenttiin liittyen: Sähköisen palvelun käytettävyyskään ei auta, jos kieli on epäonnistunut. Tekstin muotoilu ("kielenhuolto") on tärkeä osa ja tapahtuu yhteistyössä käytettävyysasiantuntijoiden kanssa. Tämä pitäisi muistaa ja resursoida aina sähköisiä palveluja suunniteltaessa!

- | 1633676559

Hei! Ovatko webinaarin esitykset saatavilla webinaarin jälkeen tai tehdäänkö webinaarista tallenne?

- | 1633676691

Laura Rahka, erinomainen kolumni ja näen kaikki siinä mainitut asiat nimenomaan kieleen kytkeytyviksi. En siis ajattele kieleen liittyvinä vain virkkeitä, lauseita ja sanoja ja informaation välittämistä. Eli tietämisen, kehtaamisen ja jaksamisen asiat ovat kaikki kielenkäyttöön ja vuorovaikutukseen liittyviä.

Liisa Raevaara | 1633676726

Marja, tarkoitin käytettävyydellä myös kieltä. Minusta sitä ei oikein voi erottaa käytettävyydestä ja siksi yhteistyötä tarvitaan.

Marja Hämäläinen-Herjo | 1633676844

Liisa, aivan. Käytettävyysasiantuntija ei välttämättä pysty muotoilemaan tekstejä, siksi kieliasiantuntijaa tarvitaan. Minulla on se käsitys, että tätä ei välttämättä ole kovinkaan monessa projektissa huomioitu. Kielenhuoltajat kunniaan!

Riitta Suominen | 1633676860

Marjan ja Liisan kanssa samaa mieltä: tekstin ja kielen käytettävyys on olennaista.

Ulla Tiililä | 1633676876

Hyvä Eevat!

Kaisa Kuhmonen | 1633676933

Tilaisuudesta tulee tallenne.

Tiina Antila-Lehtonen | 1633677072

Helsingin selkokielinen video, jossa kerrotaan: 1) Helsingissä jokainen voi osallistua kaupunkiympäristön kehittämiseen 2) Mistä saat lisää tietoa https://www.youtube.com/watch?v=tioar8XgYpE

Heidi Lehtovaara | 1633677335

Kriisiviestinnässä on erityisen tärkeää tavoittaa nopeasti kaikki kuntalaiset, tässä monikelisyys tukena ja tämä ehkäisee myös disinformaation leviämistä

Ulla Tiililä | 1633677845

Peräkkäisten virkkeiden muodostama kokonaisuus on erittäin haasteellinen esim. etuuspäätöksissä, jotka koostetaan fraaseista. Lopputulos voi olla jopa absurdi. Kielen huoltaminen on usein aloitettava tietojärjestelmien hankintavaiheessa. Viranomaiskieli ei siis synny yleensä yhden ihmisen varassa.

Aino Piehl | 1633677962

Usein tuloksena on hyvä teksti, kun sitä tehdään yhteistyössä erilaisten asiantuntijoiden kesken: lainvalmistelussa meillä käytetäänkin substanssin ja lainsäädännön asiantuntemusta. Ainakin Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä lainvalmistelu on järjestetty niin, että myös kieliasiantuntijoita mukana säädösten kirjoittamisessa. Yhdessä löydetään ratkaisuja, joita todennäköisesti ilman yhteistyötä kukaan ei olisi keksinyt.

Tiina Antila-Lehtonen | 1633677962

Kun kerrot kaupunkilaisille asiasta, joka perustuu lakiin, vaatii kirjoittajalta rohkeutta jos luopuu lakitekstistä ja kirjouittaa asian selkeällä kielellä. Silloin ottaa vastuun siitä, että asia ei ole ehkä aivan täsmällisesti sanottu. Sen kuitenkin ymmärtää moni - ja varsinkin jaksaa lukea. Minusta on tärkeää, että työyhteisö tukee selkeän kielen käyttöä eli tuoetaan rohkeutta kirjoittaa selkeästi

E | 1633677968

Kiitos kiinnostavasta esityksestä Eeva!

Riitta Suominen | 1633678048

Todellakin, Ulla. Ohjelmien vaatimukset hyväksytään usein annettuna.

Aino Piehl | 1633678124

Kiitos Eevalle! Nyt saimme asiantuntijatietoa siitä, missä ovat selkeän lainsäädännön haasteet, ja on mahdollista miettiä, miten niihin vastataan.

Kaija Rinta | 1633678127

EU-säädösten kielessä pitää muistaa myös se, että kaikkien 24 kieliversion on vastattava toisiaan. Se on suuri haaste kääntämiselle, koska laadintakieli edustaa monesti aivan erilaista kirjoittamisen perinnettä kuin Suomessa laaditut suomenkieliset lait!

Aino Piehl | 1633678299

Tärkeä näkökulma olosuhteisiin, Kaija! Pohjatekstin selkeys on kääntämisessä olennaisen tärkeää. Myös EU:ssa kiinnitetään jo paljon huomiota kielen ymmärrettävyyteen. Direktiivien täytäntöönpanossa pallo on tietysti myös jäsenmailla.

Riina Tolvanen | 1633678354

Kyselyyn olisi mielellään vastannut kahdella vaihtoehdolla. Lakiteksti siteerataan ohjeeseen täsmällisesti niin kuin se on kirjoitettu, mutta sen jälkeen tekstiä voidaan avata ja tulkita lukijalle esimerkein ja ihan omin sanoin.

Riitta Suominen | 1633678470

Kiinnostava on tuo Kaijan kommentti siitä, että kieliversioiden "on vastattava toisiaan". Tätähän joutuu miettimään jatkuvasti myös kielensisäisessä kääntämisessä. (Ja siitähän nyt puhutaan oikeastaan lakitekstin versioinnissakin.)

Ulla Tiililä | 1633678532

Kun on kyse viranomaisten teksteistä ja kielestä ja sen laadusta, sitä kai säätelee vain hallintolaki (ynnä esim. kuntalaki, asetuspotilasasiakirjoista, asiakasasiakirjalaki ym.). Niissä aika yksiselitteisesti vain vaatimus asiallisuudesta, ymmärrettävyydestä ja selkeydestä. Missään ei liene lakia siitä, että lakikieleen ei saisi koskea :)

Tiina Antila-Lehtonen | 1633679473

Carolalla tässä hyvä pointti, tekstin pitää todellakin olla lyhyt, jotta se on selkeä. Siis kun kohderyhmänä on tavallinen ihminen.

Riitta Suominen | 1633679481

Carola Grönholm puhuu hyvin lukijan huomioimisesta ja korostaa kirjoittajan rohkeutta tehdä sen perusteella omia valintojaan. Hyvä.

Stiina Torkkel | 1633679638

Kuntaliiton lakimiehet tekevät monenlaisia ohjeistuksia. Videomuotoisissa Turpakäräjissä kohderyhmä on kunta-alan ammattilaiset ja luottamushenkilöt.

Näissä tavoite puhua selkeästi ja ymmärrettävästi UKK-aiheista. Palaute on ollut positiivista.

Turpakäräjät-tallenteiden soittolista:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLKQ-GmbtBOu3k6RNdwM820k7IFj3dfkHz

Laura Rahka | 1633679712

Tämä on ollut mielenkiintoista keskustelua. Yksi pointti, jota ei mielestäni ole tuotu esiin on se, voisiko itse asioita yksinkertaistaa niin, että niistä kertominen ei aiheuttaisi tällaisia ongelmia? Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on tosin ehkä mahdotonta :D.

Jenni Viinikka | 1633679787

Ulla: Juuri näin! Tätä asiaa voisi myös tarkastella iitä näkökulmasta, miten eri lait suhteutuvat toisiinsa. Esim. Kelassa käytännön tekstityössä näkee, että esim. jotakin etuutta koskeva spesifi laki sanavalintoineen menee yleisen tason hallintolain vaatimusten ohi.

Saila Keskiaho | 1633679936

Kiitos todella mielenkiintoisesta keskustelusta sekä chatissa että studiossa! Olisi kiinnostavaa myös kuulla, onko tulevaisuudessa suunnitelmissa muokata keskeisiä, monia kansalaisia koskevia lakitekstejä jo lähtökohtaisesti selkeämmiksi.

Essi Lehtinen | 1633680143

Tähän mennessä ilmestyneet kurssit ovat olleet aivan erinomaisia. Olemme suositelleet niitä Kelassa, ja moni on niitä suorittanut. Näiden päälle on myös hyvä rakentaa organisaation omia kielikoulutuksia ja -työpajoja, kun perustiedot ovat osallistujilla jo valmiina. Kiitos vielä ja jatkakaa samaan malliin!

Ulla Tiililä | 1633680190

Laki on toki läpeensä kielellinen kysymys, mutta kyllähän oikeuden ja juridiikan asioista voi puhua monin eri kielimuodoin ja tyylein. Ihan lähtökohtaisesti ei voi ajatella, että vain pykäliä toistamalla menisi oikein. Laeissahan esiintyy myös virheitä (termejä myöten). Olisin mielelläni kuullut, miten panelistit kokevat hallintolain kielipykälän vaatimukset. Ovatko pykälän vaatimukset toissijaisia johonkin muuhun nähden? Kelan sivuilla muuten erinomaisia esimerkkejä siitä, miten ihmisten oikeuksista voi puhua myös selkokielellä.

Jenni Viinikka | 1633680914

Hallintolain 9. pykälä on tosiaan edelleen voimassa kyllä, vaikka aina ei siltä vaikuta.

Paula | 1633680936

Kiitos tosi mielenkiintoisesta seminaarista!

Pilkku B | 1633680950

Kiitos seminaarista! Olipa hyvä ja mielenkiintoinen kokonaisuus :)

- | 1633681044

Kiitos monipuolisesta ja inspiroivasta tilaisuudesta!

Essi Lehtinen | 1633681171

Kiitos mielenkiintoisesta aamupäivästä!

Jäin vielä miettimään lakikieltä koskevan paneelin jälkimainingeissa, olisiko kuitenkin mahdollista saada aikaiseksi esimerkiksi sellainen toimeentulotukipäätös, että se on juridisesti oikein, mutta ymmärrettävä myös esim. suomea vasta opettelevalle lukijalle. Sellaisia lukijoita päätöksillä kuitenkin on tuhansittain, ja heidän pitäisi osata toimia päätöksen jälkeen oikein. Olisiko mahdollista tehdä päätös jopa selkokieliseksi, vaikka taustalla onkin etuuslaki?

LÄHETÄ VIESTI

Nimimerkki: